news NAVITAS NEWS 1/2018 Navitas Varkauden seudun elinkeinojen kehittämisyhtiön sidosryhmäjulkaisu Sukula uskoo Varkauden loheen u Kalankasvattamo vihittiin käyttöön
NAVITAS NEWS 1/2018 2 Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut (Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy ja Varkauden Taitotalo Oy, Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus) Toimituspäällikkö ja toimittaja: Marianne Lindroth Toimituskunta: Mirjam Ihalainen, Tuula Kokkonen, Jukka Koskinen, Jouko Laitinen, Eeva Lemiläinen ja Petra Ryymin Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit Taitto: Mainostoimisto Luode Oy / Marianne Lindroth Paino: Mainostoimisto Luode Oy SISÄLTÖ 3 Nosturituotanto käyntiin kehittämishankkeella 4 Veto- ja pitovoimainen Warkaus 6 Ajankohtaista kehitystyötä sote-alalla 7 Savon Silmut tarjoaa sparrausta elintarviketoimijoille 7 Toimintamallien testausta nopeilla kokeiluilla 8 Navitas Yrityspalveluiden uusi organisaatio 10 Finnforelilla suuri kasvupotentiaali 12 Nuorille väyliä työelämään 14 Wäläkky avaa uusia ovia yrittäjyydelle 16 Visit Saimaa -hanke vauhdittaa Saimaan alueen markkinointia 17 Vekara-Varkaus vie luontoon 17 Sampea ja Samppanjaa juhlii pyöreitä 18 Käsityökatu 35:n toimitilat tarpeeseen 18 Insite – komediaa bisneksestä 19 Moderni työskentelykeskittymä kaupungin sydämessä 19 Lentoaseman tulevaisuus selvityksessä TALOUSKASVU ON WARKAUDESSA VAHVAA Varkauden seudun positiivinen talouskasvu jatkui vuonna 2017 tuoreen Pohjois-Savon aluekatsauksen mukaan. Seudun liikevaihto kasvoi 5,8 %, mikä on erittäin positiivista, koska liikevaihdon kehitys on junnannut paikallaan useamman vuoden. Samoin seudun vientiyrityksille vuosi 2017 oli hyvä ja viennin kasvua tapahtui 15,2 %. Seudun yritysten tekemät panostukset investointeihin, vientiin sekä kilpailukykyyn alkavat tuottamaan tuloksia yhdessä maailman yleisen taloudellisen kehityksen kanssa, niin yrityksille kuin seudun asukkaillekin. Tärkeää on se, että työllisyysaste nousee ja työttömyys vähenee. Näiden tunnuslukujen valossa on hyvä lähteä jatkamaan vuotta 2018. Varkaus on saamassa uuden kasvavan toimialan metalli-, energia- ja puunjalostusteollisuuden rinnalle, kun Stora Enson tehdasalueelle vihittiin toukokuun alussa Finnforelin kirjolohenkasvattamo, jonka täysmittainen tuotanto tulee kattamaan 10 % Suomen kirjolohen kulutuksesta. Vihkiäisissä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korosti laitoksen ympäristöystävällisyyttä, tutkimusyhteistyötä ja yleistä merkitystä kotimaisen kalan tarjonnan lisääntymisessä. Pohjois-Savon liiton yhtenä keihäänkärkenä onkin elintarviketuotanto, johon tämä Finnforelin iso investointi tuo konkreettisen lisän. Navitas Yrityspalveluissa on organisaatiouudistusta viety jälleen askel eteenpäin, jotta voimme palvella vieläkin paremmin asiakkaitamme. Vuoden alusta eri yhtiöiden henkilökunta on siirtynyt Navitas Kehitys Oy:n palkkalistoille, joten pystymme tehokkaammin hyödyntämään olemassa olevat resurssimme, kehittämään henkilökuntamme osaamista sekä vastaamaan yritysasiakkaidemme kehitykseen, kasvuun, kansainvälistymiseen ja kilpailukykyyn liittyviin tarpeisiin. Samalla olemme vieneet eteenpäin yhteistyötä kaupunkikonsernin kanssa, jotta kykenemme entistä joustavammin myös vastaanottamaan uusia sijoittujia alueellemme. Taloudellisen kehityksen ja kasvun turvaamisen varmistamisen haasteeksi on nousemassa ähivuosina yritysten osaavan työvoiman saatavuus. Tähän olemme heränneet Pohjois-Savossa maakunnan väestön vähenemisen ja ikääntymisen johdosta. Mikäli kehitykseen ei saada muutosta aikaiseksi, niin meitä odottaa yritysten kilpailukyvyn ja kasvun heikkeneminen ja etenkin uusien yritysten sijoittumisten vaikeutuminen. Nyt olemme tekemässä kaikkien Pohjois-Savon seutujen kanssa yhteistä työtä väkiluvun negatiivisen kehityksen katkaisemiseksi. Tässä työssä tarvitsemme kaikkia meitä pohjoissavolaisia yhteistyöhön; niin asukkaita (nuoret ja vanhat), kuntia, kaupunkeja, yrityksiä, yrittäjiä, yhdistyksiä kuin oppilaitoksiakin, jotta saamme turvattua tulevaisuudessakin menestyvän ja elinvoimaisen Varkauden, Savon ja Suomen. Jouko Laitinen Toimitusjohtaja Navitas Kehitys Oy ”Tunnuslukujen valossa on hyvä lähteä jatkamaan vuotta 2018.”
NAVITAS NEWS 1/2018 3 • Teksti ja kuva: Marianne Lindroth NOSTURITUOTANTO KÄYNTIIN KEHITTÄMISHANKKEELLA Vuosikymmeniä nostoalan palveluja tarjonnut Kurko Koponen Oy hyödynsi Navitas Yrityspalveluiden tukea kehittämishankkeessaan, jonka tuloksena syntyi omaa nosturiautojen sarjatuotantoaan parhaillaan käynnistävä Kurko Crane Oy Ltd. Kurko Crane Oy Ltd:n toimitusjohtaja Juha Koponen on ollut tyytyväinen saamaansa tukeen ja apuun. – Hankkeessamme kehitimme oman nosturiautotuotannon ja Varkauteen rakennettiin nosturiautojen kokoonpanotehdas. Yritysasiantuntija Petra Ryyminiltä olemme saaneet paljon tietoa ja olemme voineet hyödyntää hänen asiantuntemustaan siitä, miten alkavassa toiminnassa kannattaa hoitaa asioita. Erilaisia rahoitusmahdollisuuksia on selvitetty kanssamme ja olemme saaneet apua Tekesin, ELY-keskuksen ja Finnveran kanssa asiointiin sekä päässeet hyvin keskusteluun eri sidosryhmien kanssa. Apua olemme saaneet myös TechnoGrowth -hankkeen projektijohtaja Katja Niiraselta sekä kiinteistöpuolen asioissa kiinteistöpäällikkö Jukka Koskiselta. – Kehittämishanke aloitettiin 2016, mutta syyskuussa 2017 Navitaksen kanssa saimme vauhtia niin, että vuodenvaihteessa perustettiin Kurko Crane Oy Ltd. – Olemme palkanneet henkilökuntaa konepajalle kokoonpanoon, työnjohtoa sekä markkinointi- ja myyntiväkeä. Tuotantolinja on rakennettu ja tuotanto on käynnissä. Markkinoilla on hyvä kysyntä tuotteillemme ja kauppoja on jo tehty. Yrityksen tuotannossa on käynnissä tuotteistamisvaihe, joka vaihtuu pian sarjatuotannoksi. – Asiakkaamme ovat maailmalla ja olemme palkanneet kolme myynti- ja markkinointihenkilöä nyt aluksi Skandinavian markkinoita selvittämään. Haasteena Koponen on pitänyt alihankintaa, työntekijöitä on puolestaan löytynyt hyvin. – Yllätyimme siitä, miten kiinnostuneita ihmiset ovat lähtemään mukaan uudenlaisen tuotteen ja liiketoiminnan tekemiseen. Metallialan yrityksissä on hyvä työtilanne alueellamme, emmekä olekaan saaneet ostettua alihankintaa kuten toivoimme. Sekä Navitas Yrityspalvelut että Koposen oma väki olivat aktiivisia hankkeen käynnistämisessä. Koposen yrityksissä on muutenkin hyödynnetty Navitas Yrityspalveluiden palvelutarjontaa. – Olemme käyneet koulutuksissa ja osallistuneet kurssipäiviin. Messumatkoja teemme vuosittain ja niille haluamme lähteä jatkossakin. Tällä hetkellä suunnittelemme Navitas Yrityspalveluiden kanssa toimitilalaajennuksia ja henkilöstöäkin ollaan palkkaamassa lisää. Juha Koponen on ollut tyytyväinen Navitas Yrityspalveluiden apuun muun muassa rahoitusasioissa. Kurko Cranen kehittämishanke on Business Finlandin (ent. Tekes) hanke. u TUTUSTU TARJONTAAMME! ◦ kehityspalvelumme: https://navitas.fi/kasva-ja-kehity ◦ tapahtumat ja koulutukset: http://yritystapahtumat.navitas.fi/
NAVITAS NEWS 1/2018 4 Pohjois-Savossa käynnistellään parhaillaan maakunnallista Future Savo -kehittämishanketta, jonka tavoitteena on edistää maakunnan vetovoimaa monipuolisesti. Toimenpiteillä parannetaan alueen työvoiman saatavuutta, arjen sujuvuutta ja asukkaiden sitoutumista alueeseen. Future Savo -hankkeen on tarkoitus kestää vuoden 2020 loppuun, mikäli Pohjois-Savon liitto antaa sille myönteisen rahoituspäätöksen toukokuussa 2018. Hankkeen päätoteuttajana on Iisalmen kaupunki ja osatoteuttajina ovat Kehitysyhtiö Savogrow Oy, Kuopion kaupunki sekä Navitas Kehitys Oy. – Iisalmi ja Savogrow aloittavat hankkeen toukokuussa ja me liitymme Kuopion kaupungin kanssa mukaan elokuussa 2018, kertoo Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen. Hanke tukee Laitisen mukaan ponnistelua osaavan työvoiman houkuttelemiseksi ja pitämiseksi alueella. – Koko maakunnassa on tällä hetkellä ongelmia työvoiman saatavuuden kanssa. Varkauden kaupungin kaupunkistrategian tärkeänä painopisteenä on osaavan työvoiman saamisen turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Väkeä tarvitaan lisää Varkaudessa tarvitaan lähivuosina työvoimaa, sillä 55-65 -vuotiaiden osuus työvoimasta korkea. – Lähivuosina täällä koetaan eläköitymisaalto. Varkaudessa syntyi 90-luvulla noin 300 lasta vuodessa, nyt määrä on 120. Nuorille pitäisi olla paikkakunnalla koulutusmahdollisuuksia aloille, jotka työllistävät, että he jäisivät paikkakunnalle opiskelemaan ja tekemään töitä. Koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointi sekä kartoitus yhdessä yritysten kanssa on jo aloitettu ja tällaista toimintaa tarvitaan lisää. – Lisäksi olisi erittäin tärkeää myös saada muualle opiskelemaan lähtevät palaamaan Varkauden seudulle, koska meillä Pohjois-Savossa ei ole kaikkea mahdollista opiskella, Laitinen jatkaa. Varkauden vetovoiman parantaminen ei ole Laitisen mukaan yksin kaupungin asia, vaan mukaan tarvitaan kaikki; yritykset, oppilaitokset, kaupunkilaiset ja kolmannen sektorin toimijat. – Väestön määrä täytyy saada kasvuun yhteistyöllä ja määrätietoisella toiminnalla. Tänne tarvitaan osaavaa työvoimaa, eli muuttovirtaa, sekä Suomesta että ulkomailta. Myös sijoittuvia yrityksiä tarvitaan paikkakunnalle elinvoiman lisäämiseksi ja monipuolisen työpaikkarakenteen turvaamiseksi. Yritysverkostoja ja monipuolisia palveluja tarvitaan Yrityksiä houkuttelevat tällä hetkellä alueellemme erityisesti eri toimialojen osaamis- ja yritysverkostot. – Näitähän meillä täällä on, ja niiden kehittämistä on tärkeää jatkaa. Sijoittuva yritys tarvitsee ympärilleen valmiin toimintaympäristön ja yhteistyökumppaneita. Varkaudessa on jo tehty paljon töitä yrityssijoittumisten lisäämiseksi. – Olemme muun muassa tehneet eri toimijoiden kanssa yhdessä sijoittumispaketin, eli eräänlaisen työkalupakin, jota on helppo esitellä alueestamme kiinnostuneille. Saadaksemme sijoittujia meidän tulee pystyä tarjoamaan tiloja, tukipalveluita sekä työvoimaa tai apua sen kouluttamiseen. Tavoiteltava tulevaisuuden vetovoimainen ja pitovoimainen Varkaus näyttää Laitisen mukaan ulospäin aktiiviselta ja toimivalta; yritysverkostot ovat vireitä ja monipuolisia, palvelut ovat kunnossa ja helposti saavutettavissa, lapsille, nuorille sekä aikuisille on hyvät koulutusmahdollisuudet ja paikkakunnalta löytyy monipuolisia harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. • Teksti: Marianne Lindroth Kuvat: Navitas Yrityspalvelut & Marianne Lindroth VETO- JA PITOVOIMAINEN WARKAUS
NAVITAS NEWS 1/2018 5 – Monet asiat tuosta tulevaisuuden visiosta ovat jo tätä päivää, mutta töitä on edelleen tehtävänä. Olemme pitkällä siinä, että tänne sijoittuva yritys kokee tulemisen helpoksi, mutta kehitettävää on esimerkiksi tilojen suhteen. Yksi tärkeä asia, joka tulee myös saada kuntoon, on saavutettavuutemme. Sekä ihmisten että tavaroiden sujuva liikkuminen tulee turvata. Yritysten huoli osaavasta työvoimasta Stora Enson henkilöstöpäällikkö Juha Nissilä on jo törmännyt Laitisen esiin tuomiin haasteisiin työvoiman suhteen. Hän kertoo, että erityisesti vaativampiin tehtäviin on vaikea löytää henkilöitä. – Ongelma ei niinkään ole tässä alueessamme, vaan siinä että monilla työelämässä kokeneemmilla elämä on jo rakentunut jonnekin muualle, esimerkiksi korkeakoulupaikkakunnalle, eikä sieltä enää hevin haluta lähteä siirtämään perhettä muualle. Myös puolisoiden työnsaantimahdollisuudet ovat tällä hetkellä haaste. Vaikka meiltä löytyisi hyviä hommia perheen toiselle aikuiselle, ei toiselle välttämättä ole täällä töitä. Nissilä kokee, että esimerkiksi Etelä-Suomesta on korkea kynnys muuttaa Savoon töihin, mutta tässä on myös kääntöpuoli. – Ruuhkasuomessa välimatkat ovat lyhyitä ja työpaikkaa saatetaan vaihtaa melko helposti, mutta kun tänne meille tullaan muualta, täällä myös yleensä pysytään pidempään. Varkaudessa on Nissilän mielestä moni asia paremmin kuin suuremmissa kaupungeissa. Sen huomaavat myös tänne töihin tulevat. – Täällä kaikki on lähellä, eikä aikaa mene kulkemiseen paikasta toiseen ja palvelut ovat kunnossa. Elämisen laatu on mielestäni korkeampi kuin ruuhkakeskuksissa. Oppilaitosyhteistyöhön panostetaan Varkaudessa toimivilla oppilaitoksilla on tällä hetkellä vakaa halu ja pyrkimys kouluttaa kaupunkiin sellaisia osaajia, joita yritykset tarvitsevat. - Oppilaitosyhteistyötä kaupungissa kehitetään ja mukaan pyritään saamaan poliittiset päättäjät, yritykset, oppilaitokset ja opiskelijat. Yhdessä tekemistä halutaan tuoda konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi kaupunkilaisille, mutta myös yrityksille ja päättäjille, kertoo Navitas Yrityspalveluiden puolelta oppilaitosyhteistyössä mukana oleva yritysasiantuntija Petra Ryymin. Esimerkkinä yhteistyöstä on helmikuussa järjestetty Warkaus kampus pop-up -tapahtuma ja sen yhteydessä pidetty työelämäfoorumi. - Oppilaitosten ja kaupungin yhteistyössä järjestämä tapahtuma keräsi kampukselle yrityksiä, päättäjiä, oppilaitosten edustajia sekä opiskelijoita keskustelemaan Varkauden koulutuksen tulevaisuudesta. Jatkoa työelämäfoorumille on varmastikin tulossa oppilaitosten, yritysten ja kaupungin viranhaltijoiden sekä päättäjien yhteistyössä. Navitas Yrityspalvelut tukee yhteistyön kehittämistä jatkossakin, erityisesti yritysyhteistyön osalta. Kampuksen tunnettuus, monipuoliset opiskelumahdollisuudet sekä laadukas yritystarpeisin vastaava koulutus ovat koko seutukunnan vetovoimatekijöitä, Ryymin toteaa. Stora Enson henkilöstöpäällikkö Juha Nissilä pitää Varkautta näppäränä kaupunkina, missä kaikki on lähellä. Nuorten houkutteleminen opiskelupaikkakunnilta opintojen jälkeen takaisin Varkauteen on hänen mielestään tärkeää.
NAVITAS NEWS 1/2018 6 Sopien-hankkeen tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoiden kehittymistä, yritysverkostojen syntymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista sote-uudistuksen synnyttämässä uudessa markkinatilanteessa. Hankkeeseen haetaan mukaan 175 Pohjois-Savon ja Joroisten alueen sote-alan yritystä. Hanke tarjoaa tietoa sekä työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, taloudelliseen kannattavuuteen, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön, työhyvinvoinnin edistämiseen ja palveluinnovaatioiden luomiseen. – Hankkeen oltua nyt käynnissä nelisen kuukautta, on mukana vajaa 100 yritystä, eli vielä 75:lle yritykselle olisi tilaa. Sote-alan markkina on kiristynyt ja tulee kiristymään, joten tarve liiketoimintaosaamisen kehittämiseen kasvaa. Mukana olevat yritykset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat saaneet tukea talousasioissa, kuten kustannuslaskennassa sekä hinnoittelussa ja myös rehellisen arvion siitä, mikä yrityksen todellinen laatutilanne on, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sari Andersson. Hankkeessa hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan kehittämisen itsearviointityökalu SOLKI:a, jonka avulla pystytään arvioimaan yrityksen mahdollisuuksia ja kilpailukykyä. – Toimintamme edetessä olemme havainneet, että kehitettävää yrityksissä on paljon. Mikään vakuutusyhtiö ei korvaa, jos lakisääteiset velvoitteet ovat hoitamatta. Yrityksissä siis otetaan turhia riskejä, ja niiden kartoittaminen ja tiedostaminen on toiminnan jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Yritysverkostoja ja monipuolisia palveluja tarvitaan Sopien-hanke on otettu yrityksissä erittäin hyvin vastaan, ja monet ovat sanoneet, että apu on tullut todella tarpeeseen. – Olemme auttaneet muun muassa strategiatyössä, johtamisen kehittämisessä sekä tavoitteiden ja tehtävien määrittämisessä. Myös toiminnanohjausjärjestelmiä tullaan hankkeen aikana rakentamaan. Uudistusten odottaminen ja epätietoisuus on väsyttänyt monia yrittäjiä. Yrityksen kannattavuuskin on saattanut olla heikko, mutta ei ole oikein ollut tietoa siitä, miten asiaa kannattaisi lähteä korjaamaan. Anderssonin ja muiden hanketyöntekijöiden tuki on kannustanut yrittäjiä jopa jatkamaan liiketoimintaansa. – Yhdessä tekeminen on tuonut uutta intoa hommaan, ja jo luopumista harkinneet yrittäjät ovat todenneet, että eivät myykään yritystään. Hankkeen koulutusten kilpailutus on juuri päättynyt ja lähiaikoina julkaistaan syksyn koulutuskalenteri. Mukana olevat yritykset ovat jo alkuvaiheessa verkostoituneet keskenään ja saaneet uutta intoa oman yritystoimintansa kehittämiseen. Syyskesällä käynnistyvät verkostoitumista edelleen edistävät ja yritysten tarpeisiin vastaavat työpajat. Mukaan lähtevät yritykset saavat yrityskohtaista sparrausta yrityskehittäjiltä ja ryhmissä työpajoissa. Alkukartoituksen pohjalta luodaan jokaiseen yritykseen oma kehittymissuunnitelma ja autetaan löytämään sopiva verkosto. Myös uusia yrityksiä tai yhteenliittymiä voi syntyä. – Mukaan mahtuu vielä, joten kannustan alueemme sote-alan toimijoita tutustumaan hankkeemme sisältöön ja hakemaan mukaan, mikäli kehittäminen ja uudessa markkinatilanteessa pärjääminen kiinnostavat ja toimenpiteisiin kaipaa esimerkiksi työkaluja ja apua, Andersson sanoo. Haluatko mukaan hankkeeseen? Lisätietoja: navitas.fi/sopien-hanke TULEVIA TAPAHTUMIA 17.5. Sote-uudistus SavoGrown alueella 6.6. Henkilökohtaisen avustajan päivä 30.8. Yksinyrittäjän päivä Syksyn koulutuskalenteri julkaistaan pian! Ajankohtaista kehitystyötä sote-alalla Joulukuussa 2017 käynnistyneelle Sopien-hankkeelle (Sosiaali- ja terveysalan pienten yritysten kehittymisen tukeminen Pohjois-Savossa) on ollut sote-uudistukseen valmistautuessa selkeä tarve. • Teksti: Marianne Lindroth, kuvat: Marianne Lindroth ja Jaana Pennanen Sari Andersson auttaa SOPIEN-hankkeessa sote-alan toimjoita kehittymään ja kehittämään.
NAVITAS NEWS 1/2018 7 • Teksti: Marianne Lindroth, kuva: Savon Silmut Savon Silmut -hankkeen tavoitteena on tukea elintarvikealan tuotekehitystä ja raaka-aineiden jatkojalostusta Pohjois-Savon, Pieksämäen ja Joroisten alueella. Savon Silmut tarjoaa sparrausta elintarviketoimijoille Huhtikuun alussa käynnistynyttä hanketta hallinnoi Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Navitas Kehitys Oy toimii osatoteuttajana. Navitaksella hankkeen parissa työskentelee projektijohtaja Armi Nissinen. – Pyrimme tukemaan pieniä elintarviketoimijoita tuotekehityksessä ja jatkojalostamisessa. Tarjoamme toimijoille mahdollisuuden hyödyntää Futurian tuotekehitystiloja Suonenjoella. Siellä on muun muassa leipomotilat sekä mahdollisuus marjan-, kalan- ja lihanjalostukseen. Lisäksi tarjolla on konsultaatioapua, erilaisia valmennuksia, opintoretkiä, tapahtumia ja tiimityöpajoja, kertoo Nissinen hankkeen sisällöstä. u SAVON SILMUT -HANKE Haluatko mukaan hankkeeseen? Lisätietoja antaa projektijohtaja Armi Nissinen: 040 552 672 tai armi.nissinen@navitas.fi. Tutustu hankkeeseen osoitteessa: navitas.fi/savonsilmut Toimintamallien testausta nopeilla kokeiluilla KierRe-hanke haki alkuvuodesta ehdotuksia nopeista ja ketteristä kiertotalouden kokeiluista toteutettavaksi Pohjois-Savossa. Varkaudessa on nyt aloitettu kaksi kokeilua. – Nopeat kokeilut ovat nimensä mukaisesti nopeita kokeiluita: tuotetta, palveluaihiota tai toimintamallia kokeillaan käyttäjien kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, aidossa käyttöympäristössä. Tavoitteenamme oli löytää nopeita ja ketteriä kiertotaloutta ja resurssiviisautta edistäviä käytännön pilotteja. Yritykset ja yhteisöt saivat ehdottaa aiheitta tai aihiota, jota ovat halunneet kokeilla ja joista voisi olla ainesta pysyviksi toimintamalleiksi, kertoo projektivastaava Teija Härkönen. Nopeisiin kokeiluihin saatiin seitsemän ehdotusta Pohjois-Savon alueelta. Näistä ehdotuksista kolmea tarjottiin toteutettavaksi Varkaudessa. – Preventos Informatics Oy:n kokeilussa pyritään kehittämään ratkaisuja vuotoveden määrän pienentämiseksi ja Osuuskunta Lähi- Savon kokeilussa etsitään keinoja ruokahävikin vähentämiseen, Härkönen esittelee kokeiluja. Osuuskunta LähiSavo suunnittelee kokeilunsa tiimoilta konseptia, jossa hyötyjinä ovat sekä ravintola että kauppa. – LähiSavo tekee haastatteluja hävikkiasioista ja etsii ravintolan ja kaupan puolelta kokeilupareja, jotka voivat testata ruokahävikin vähentämistä käytännössä, Härkönen kertoo. Preventos Informatics Oy:n toimitusjohtaja Teemu Räsäsen mukaan nopeiden kokeilujen kaltaiset toimintamallit ovat helmikuussa perustetulle start-upille hyvä tapa testata ideoita. – Tämänkaltaiset vähäisen byrokratian mallit sopivat kehitystyöhömme hyvin. Yrityksemme tuottaa jatkuvatoimisen vedenjakeluverkoston seurantaan tarkoitettuja palveluja ja tässä kokeilussa testaamme uudenlaisia mittaustiedon analysointimenetelmiä käytännössä Mestarintie 1:ssä sijaitsevassa kiinteistössä. Kokeilussa yritys tarkkailee vuotoveden määrää uudenlaisella toimintamallilla. – Kun vuotoveden määrää pystytään tarkkailemaan päivätasolla, voidaan vuotoihin ja hukkiin puuttua aikaisessa vaiheessa. Kiinteistön vesiärjestelmää voidaan korjata, kulutustottumuksia muuttaa ja myös ennakoida isompia putkistovuotoja. Kokeilu on vasta alkamassa, mutta tarkoituksena on kehittää tästä pysyvämpää toimintamallia, Räsänen kertoo. u KIERRE -HANKE Navitas Kehitys Oy toimii päätoteuttajana Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa –hankkeessa (KierRe-hanke), jonka tavoitteena on kaupunkien resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä tukevien ratkaisujen kehittäminen. Hankkeen rahoitus: EAKR (Pohjois-Savon liitto), Pohjois-Savon kehittämisrahasto, toteuttajat EAKR-rahoitteinen maakunnallinen kehittämishanke on elintarvikealan pienyrittäjien ja alkutuottajien lisäksi suunnattu kaikille, jotka ovat jollain tavalla kiinnostuneita elintarvikkeista ja terveellisesta ruoasta. • Teksti: Marianne Lindroth, kuva: Pixabay
NAVITAS NEWS 1/2018 8 UUSI ORGANISAATIOMME KEHITTYVIEN YRITYSTEN PALVELUT PETRA RYYMIN Yritysasiantuntija, yritysten neuvonta-, kasvu- ja kehittämispalvelut KATJA NIIRANEN Projektijohtaja, TechnoGrowth TG 2.0 MATTI LÖNNROOS Yritysasiamies, rahoitus ja hankkeet TUULA KOKKONEN Yritysasiantuntija, sijoittumiset JOHTO, TALOUS JA VIESTINTÄ LAURA LEPPÄNEN Projektipäällikkö, KierRe, projektijohtaja, Teolliset symbioosit ja Malli –Y TEIJA HÄRKÖNEN Projektivastaava, KierRe TIINA KAKSONEN Toimiala-asiantuntija, TechnoGrowth TG 2.0 JUHA MIKKONEN Kenttäpäällikkö, TechnoGrowth, TG 2.0 TIINA LUOTINEN Projektiassistentti, TechnoGrowth, TG 2.0 ARMI NISSINEN Projektijohtaja, Savon Silmut MARIANNE LINDROTH Viestintäkoordinaattori TUIJA KORHONEN Toimistosihteeri MERJA MÄHÖNEN Talous- ja hallintoassistentti TUULA SYDÄNMAA Talouspäällikkö JOUKO LAITINEN Toimitusjohtaja
NAVITAS NEWS 1/2018 9 PIIA PUOTINEN Toimitusjohtaja, yritysneuvoja Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry ALOITTAVIEN YRITYSTEN PALVELUT MARKKU SAVOLA Yritysneuvoja SANNA HIETALAHTI- HUSU Yritysneuvoja MATKAILU JA TAPAHTUMAPALVELUT RAKENNUTTAMINEN JA TOIMITILAPALVELUT u NAVITAS YRITYSPALVELUT löydät Varkaudesta Navitas 1 -talon ensimmäisestä kerroksesta, osoitteesta Wredenkatu 2. Navitas Yrityspalveluiden palvelunumero on 029 170 8800. Wäläkyn puhelinnumero on 020 742 5870. Henkilöstömme yhteystiedot löydät verkkopalvelustamme osoitteesta www. navitas.fi -> Yhteystiedot SARI ANDERSSON Projektipäällikkö, SOPIEN OSMO KOKKONEN Yritysasiamies, projektipäällikkö, Warkaus Green Tech Valley JAANA PENNANEN Projektiassistentti, SOPIEN HEIKKI KAMPPURI Projektivastaava, Teolliset symbioosit ja Malli –Y EEVA LEMILÄINEN Matkailu- koordinaattori, Varkauden seudun matkailupalvelut HELI SUTINEN Tuottaja, tapahtumatuotanto NINA PESONEN Assistentti, tapahtumatuotanto JUKKA KOSKINEN Kiinteistöpäällikkö SARI RONKAINEN Toimistoassistentti MARIA RONKAINEN Projektiassistentti, rakennuttaminen MIRJAM IHALAINEN Palvelupäällikkö, Navitas kiinteistöt JARI TULIKANTO Rakennuttajainsinööri EEMELI PUUSTINEN Rakennuttajainsinööri
NAVITAS NEWS 1/2018 10 Kiertovesikasvatetun kirjolohen koe-erä myytiin alkukeväästä pikaisesti loppuun. Varsinaisen tuotannon nyt käynnistyttyä suomalaisen kirjolohen tuotanto kasvaa kerralla kymmenellä prosentilla. – Finnforelin moderni kiertovesitekniikkaan perustuva laitos on yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteellisen ja pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Yrityksen ainutlaatuinen toimintakonsepti mahdollistaa koko tuotantoketjun mätijyvästä aina kaupan hyllylle sekä myös laajan teknologiakehityksen, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vihkiäispuheessaan. Suuri merkitys kalataloudelle Ministeri Leppä sanoo Varkauden kalalaitoksen kaltaisilla erikoistuneen elintarviketuotannon laitoksilla olevan suuri merkitys koko kalataloudelle. – Kotimaisen kalan osuus ruokapöydässä on liian alhainen, ja sitä tulisi kasvattaa huomattavasti. Varkauden laitos vastaa tähän tarpeeseen. Tämänkaltaiset innovaatiot, kumppanuusmallit sekä tutkimus hyödyttävät sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Kotimaista kalaa tarvitaan lisää markkinoille ja valtakunnallisena tavoitteena on kalatalouden arvoketjua pysyvästi hyödyttävä kehitystyö. Kansainvälistä potentiaalia Ministeri näkee, että Finnforelilla on suuri kasvupotentiaali. Uusia investointeja toki hänen mukaansa tarvitaan, ja niihin hän myös kannustaa. Hallinnollinen prosessi jarrutti Varkauden laitoksen käynnistymistä, ja Lepän mukaan tilannetta halutaan jatkossa helpottaa. – On tärkeää, että investoinnit etenevät, eikä hallinnollisen prosessin läpivienti hidasta tai estä niitä, ja toiminta pääsee joustavasti käyntiin. Puhdas, suomalainen ruoka on kasvava vientituotteemme, mutta alkutuotannon kannattavuus on kriittinen tekijä viennin menestyksessä. Meidän tulee saada aikaan toimivat ratkaisut, että onnistumme kansainvälisellä tasolla. Uniikit tuotteet kiinnostavat Finnforel Oy:n luova johtaja Jyrki Sukula kertoo myös uskovansa siihen, että oikein jalostetut, myydyt, markkinoidut ja brändätyt elintarvikkeet, kuten Saimaan Tuoreen lohifileet tulevat pärjäämään sekä meillä että maailmalla. – Korkean lisäarvon omaavat uniikit tuotteet kiinnostavat asiakkaita. Halusin itse mukaan tähän bisnekseen siksi, että uskon vahvasti sen menestymismahdollisuuksiin ja kalanviljely alana kiinnostaa minua. Arvoketjumme kulkee mädistä haarukkaan ja olen pystynyt tarjoamaan tukea tuotteistukseen ja brändäykseen toisille, joilla on substanssiosaamista tältä alalta. Olemme miettineet koko kuvion tarkkaan alusta loppuun. Vahvalla brändillä ala haltuun Finnforel on panostanut Saimaan Tuore -brändiinsä. Sukula kertoo brändityön olleen perusteellista. – Määrittelimme brändimme kulmakivet, jotka ovat tuoreus, helppous ja vaivattomuus. Teimme myös kuluttajatutkimusta ja testasimme erilaisia nimiä sekä graafisia ilmeitä. Kuluttajatutkimusten avulla brändimme jalostui veteen viittaavaksi sekä nimen että värien osalta. Havaitsimme • Teksti ja kuvat: Marianne Lindroth Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui Finnforelin vihkiäisissä. Hän näkee kalalaitoksella olevan suuri merkitys kotimaisen kalan saatavuuden lisäämisessä. FINNFORELILLA SUURI KASVUPOTENTIAALI Finnforel Oy:n kalanviljelylaitoksen vihkiäisiä vietettiin Varkaudessa 3.5.2018. Vihkiäistilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä näkee toiminnassa suurta potentiaalia. Saimaan Tuore -tuotemerkillä tuotteitaan markkinoivan Finnforelin luova johtaja Jyrki Sukula uskoo myös vahvasti kasvuun.
NAVITAS NEWS 1/2018 11 tutkimuksissamme myös sen, että Suomesta puuttuu kuluttajien mielestä valtakunnallinen kalabrändi. Tunnetuin kala on norjalainen lohi ja tähän me haluamme ehdottomasti tehdä muutoksen. Se, miksi Suomesta puutuu kalabrändi, johtuu Sukulan mukaan siitä, että kukaan ei ole aiemmin hoitanut tasaista virtaa tuotteita kuluttajille. – Lohi on kala, joka ui vastavirtaan ja niin mekin haluamme toimia. Teemme asiat hieman eri tavalla, ja tästä muodostuu myös brändimme ydin. Tämän päivän kuluttaja on kiinnostunut paljon muustakin kuin hinnasta. Me panostamme ympäristöystävällisyyteen; tuotantoprosessissamme muovin määrä on minimaalinen, emmekä pakkaa tuotteita styroksiin, vaan kierrätettäviin pakkauksiin. Panostamme myös vaivattomuuteen kuluttajan näkökulmasta; tarjoamme helpon arjen elintarvikeratkaisun, joka on sekä terveellistä että proteiinirikasta. Tämä kaikki on osa tuotteemme tarinaa. Viestintä on strategisesti tärkeää Sukula kertoo, että Finnforel on panostanut viestintäänsä ja osallistunut aktiivisesti kalaan liittyvään keskusteluun. – Olemme pyrkineet saamaan ihmisten tietoon sen, mitä alamme tekemään ja myös saavuttaneet valtakunnallista tunnettuutta olemalla aktiivisia monessa kanavassa. Emmekä me halua vain esitellä tuotteitamme, vaan osallistua laajempaan keskusteluun ja vaikuttaa koko alaan sekä suomalaiseen ruokapöytään. Pohja on nyt rakennettu sille, että tuotteen löytyessä kaupan hyllystä kuluttajat tietävät mistä on kysymys, mutta työ toki jatkuu. Finnforelin tulevaisuus Kun Sukulaa pyytää miettimään Finnforelin tulevaisuutta viiden vuoden päästä, näkee hän, että yrityksellä on mahdollisesti jo ensimmäinen tehdas ulkomailla ja Varkaudessa laajennukset käynnissä. – Vuonna 2023 haluamme olla siinä tilanteessa, että markkinaosuutemme tuoreen kalan osalta olisi Suomessa 20%. Siinä vaiheessa tavoitteena on olla Suomen tunnetuin kalabrändi, joka on saanut myös kansainvälistä tunnustusta kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä. Varkauden alueen Sukula näkee hyvänä paikkana tehdä liiketoimintaa myös tulevaisuudessa. – Täällä on mukavan avoin ilmapiiri. Meininki on rehtiä ja asioista halutaan keskustella. Toiminnastamme ollaan oltu kiinnostuneita ja erilaisia yhteistyöpyyntöjä ja liiketoimintaehdotuksia on tullut paljon. Vaikka matkan varrella on ollut haasteita, niin pidän siitä, että täällä asioihin tartutaan ja niitä saadaan aikaiseksi. ”Varkauden alue on hyvä paikka tehdä liiketoimintaa.” Luova johtaja Jyrki Sukula lähti mukaan Finnforelin kalalaitoshankkeeseen, koska uskoo vahvasti sen menestysmahdollisuuksiin.
NAVITAS NEWS 1/2018 12 NUORILLE VÄYLIÄ TYÖELÄMÄÄN Työllisyysasiantuntija Jouko Kuittinen Varkauden kaupungin työllisyyspalveluista kertoo, että nuorten työllisyystilanne on kehittynyt Varkauden seudulla parempaan suuntaan ja nuorisotakuukin on toteutunut Pohjois-Savossa hyvin. – Varkaudessa oli maaliskuun 2018 lopussa 171 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän osuutensa kaikista työttömistä on noin 13 %. Nuorten työttömyysjaksot ovat lyhentyneet ja enää vain noin 20% nuorista työttömistä työnhakijoista on edelleen työttömänä kolmen kuukauden jälkeen. Nuorten työttömyyden pääsyinä Kuittinen pitää alavalintoja, osaamisvaatimuksia sekä työkokemuksen puutetta. – Vaikka ala tulisi toki valita omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, on valitettava tilanne se, että jotkut ovat opiskelleet sellaisille aloille, joilla ei ole töitä. Työnantajilla on tänä päivänä kovat osaamisvaatimukset, joten mieluummin palkataan kokeneempia työntekijöitä, kuin nuoria, joilla ei vielä ole työkokemusta. Tukea on tarjolla Varkauden kaupunki tarjoaa nuorten työllistämisen tueksi erilaisia tukivaihtoehtoja. – Kaupungin EkaTyö -tuella tuetaan nuoren työllistämistä sellaisessa tapauksessa, jossa TE-toimiston palkkatuen saamiselle ei ole jostain syystä edellytyksiä. Tukea voi hyödyntää ammattiin valmistuneen 17-29 -vuotiaan nuoren työnhakijan työllistämiseen. Sen tarkoituksena on tarjota vähän aikaa sitten ammattiin valmistuneelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, että nuori pääsee karruttamaan työkokemusta. Tuen suuruus on maksimissaan 800 euroa kahdelle kuukaudelle jaettuna ja se on harkinnanvarainen. – Yrityksille tarjottiin tänä keväänä kesätyötukea, jonka avulla tuetaan opiskelevien nuorten ja tämän kevään ylioppilaiden kesätyön saamista. Lisäksi tarjolla on harkinnanvaraista Rekry-tukea, joka on tarkoitettu varkautelaisen työnhakijan työllistämisen tueksi; työpaikka voi sijaita Varkaudessa, Joroisissa, Leppävirralla tai Heinävedellä. Lisätietoa erilaisista tukivaihtoehdoista nuorten työllistämiseen löytyy hyvin Varkauden kaupungin verkkosivuilta, Kuittinen vinkkaa. Varkaudessa on työllistymisen edistämiseksi käynnissä myös Itä-Suomen Balanssin Oy:n toteuttama Yhessä Natsaa -hanke. Sen tavoitteena • Teksti ja kuvat: Marianne Lindroth Yrittäjyys on ongelmanratkaisua Varkautelainen 17-vuotias Antto Nissilä on pyörittänyt vaatealan yritystään Placo Clothing AY:tä yhdessä toisen nuoren yrittäjän, Viljami Karjulan kanssa reilun vuoden ajan. – Menin peruskoulun jälkeen Reisjärven opistoon vuoden mittaiselle yrittäjyyslinjalle, jonka aikana perustimme yrityksen NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman kautta. Valtakunnalliseen NY-ohjelmaan liittyy kilpailu, jonka semifinaaliin pääsimme, eli muutkin näkivät yritystoiminnassamme potentiaalia. Ohjelman päättymisen jälkeen muutimme yrityksen NY-yrityksestä avoimeksi yhtiöksi, Nissilä kertoo. Tällä hetkellä Nissilä asuu jälleen Varkaudessa ja käy lukiota yritystoiminnan rinnalla. – Aikataulujen puolesta tämä onnistuu kyllä ja koen, että saan yrittäjyydestä hyvää oppia ja harjoitusta tulevaisuutta varten. Tällä hetkellä yritys toimii Oulusta käsin ja Nissilä tekee töitä etänä. Yritys on kuitenkin siirtymässä Varkauteen. – Työnteko onnistuu hyvin etänäkin, mutta yhtiökumppanini menee pian armeijaan ja suurempi vastuu yrityksestä siirtyy minulle, joten myös toiminta siirretään kokonaisuudessaan tänne Savoon. Nissilä innostui yrittäjyydestä, sillä suvussa on paljon yrittäjiä. Heiltä hän on saanut myös tukea. – Apua olen saanut, mutta olen myös itse aktiivisesti selvitellyt asioita, niin kuin mielestäni kuuluukin. Fakta on se, että yrittäjyys on jatkuvaa ongelmanratkaisua. Aina, kun jotain on hallinnassa, tulee seuraava ongelma, Nissilä nauraa. Lukion jälkeen Nissilä aikoo opiskella lisää, mutta hän näkee, että yrittäjyys tulee kyllä kulkemaan rinnalla. – Haluan nähdä mihin tämä yritysidea kantaa. Olen kiinnostunut brändinrakentamisesta ja somesta välineenä tavoittaa nuoret. Panostamme lisäksi erilaisiin yhteistyökuvioihin, ja niiden kautta saatavaan näkyvyyteen. Olemme saaneet yhteistyökumppaniksemme esimerkiksi pika-aitajuoksija ja pikajuoksija Nooralotta Nezirin. Vaatebisnes kiinnostaa Nuorten työllistymistä Varkauden seudulla tuetaan paitsi tarjoamalla tukia yrityksille työllistämiseen, myös kannustamalla nuoria yrittäjyyteen. Yrittäjän ura onkin monen nuoren mielestä tänä päivänä kiinnostava vaihtoehto. Sen voi aloittaa osa-aikaisena, tai kokeilemalla ensin NY-yrittäjänä osana opiskelua. Alkavalle yrittäjälle on tarjolla myös monenlaista tukea. Kaupunki tukee nuorten työllistymistä ja työllistämistä monin tavoin.
NAVITAS NEWS 1/2018 13 u YRITTÄJYYS KIINNOSTAA NUORIA Wäläkyn asiakkaina yrityksen perustaneista 32, eli 23 % oli alle 30-vuotiaita. (Yhteensä vuonna 2017 Wäläkyn asiakkaina yrityksen perusti 118) kovasti ja uskon, että positiivisella asenteella ja kovalla työllä saamme yrityksemme kasvamaan. Nissilä suosittelee yrittäjyyttä myös muille nuorille. – Periaatteessa yrittäjyys sopii kenelle tahansa, kunhan löytyy reippautta, oma-aloitteisuutta, vastuuntuntoa. Ei tämä kaikkien juttu ole, mutta into ja usko omaan tekemiseen kantaa mielestäni pitkälle. Lue lisää: www.teollisetsymbioosit.fi on poistaa Varkauden seudulla olevaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa. – Hankkeessa pyritään vastaamaan työvoiman kysyntään etsimällä varkautelaisten työttömien joukosta henkilöitä, jotka voisivat lyhyen valmennuksen ja/tai koulutuksen avulla sijoittua tarjolla oleviin töihin. Yhessä natsaa -hankkeessa yhteiskumppaneina ovat Itä-Suomen Balanssin lisäksi Pohjois-Savon TE-toimisto, Varkauden kaupungin työllisyyspalvelut, Navitas Kehitys Oy, Savon ammattiopisto sekä paikalliset yritykset. Yrittäjyys väylänä työelämään Nuoret voivat hankkia työkokemusta myös muutoin kuin työsuhteessa. Yrittäjyys on monen nuoren mielestä tänä päivänä kiinnostava vaihtoehto. – Kaupunki tarjoaa tänä kesänä nuorille kesäyrittäjyystukea. Se on tarkoitettu 17-24-vuotiaille varkautelaisille opiskelijoille kesäyritystoiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Kesäyrittäjyyttä kokeillaan Varkaudessa nyt ensimmäistä kertaa, kaupungin yhteistyökumppaneina toiminnassa ovat Savon ammattiopisto sekä Uusyrityskeskus Wäläkky ry, selittää Kuittinen. – Nuoret pääsevat Varkaudessa kokeilemaan yrittäjyyttä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelman kesätoteutuksena. Toteutus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kesäyrittäjyystukihakemuksia tuli tänä keväänä viisi kappaletta. Kaksi hakemusta jouduttiin hylkäämään, koska hakijat eivät olleet opiskelijoita. Haastattelut järjestettiin kolmen yritysidean pohjalta, ja kaksi hakijaa päätyi viemään toimintaa eteenpäin. – Tukea maksetaan 500 euroa henkilöä kohden. Savon ammattiopiston järjestämä yrittäjyyskoulutus alkaa kesäkuussa ja sen jälkeen nuoret pääsevät tositoimiin. Yritysideat olivat hyviä ja mielenkiintoisia, Kuittinen kertoo. – Wäläkyn roolina oli arvioida nuorten ideoita yhdessä heidän kanssaan. Lisäksi sparraamme ja tuemme kesäyrittäjiä. Mielestäni on mahtavaa, että tällainen yhteistyöverkosto nuorten yrittäjyyden tukemiseksi on syntynyt. Uskon, että ohjelma parantaa tulevaisuudessa mukana olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia, sillä omatoimisuus on arvokas taito työelämässä. On tärkeää tukea nuoria parantamalla heidän työelämävalmiuksiaan uusien kokeilujen avulla, toimitusjohtaja Piia Puotinen Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:stä sanoo. Kesäyrittäjyyttä toteutetaan Varkaudessa Iisalmen vastaavan toiminnan mallin mukaisesti. – Aloitimme rauhallisesti, eikä tätä ole nyt ensimmäisenä vuonna ehditty markkinoida hirveästi. Iisalmessakin saatiin ensimmäisenä vuonna vain muutama hakemus, mutta nyt niitä oli jo yli 20, Kuittinen kertoo. Työ ja tekijä kohtaamaan Yhteenvetona Kuittinen toteaa, että Varkaudessa kyllä on töitä myös nuorille, joko yrittäjänä tai työsuhteessa, kunhan työ ja tekijä vain kohtaavat toisensa. – Metallipuoli työllistää, sähköalalla ja autoalalla tarvitaan tekijöitä. Lisäksi sote-ala vetää hyvin; laitoshuoltajista, lähihoitajista, hoiva-avustajista ja sosiaalialan työntekijöistä on jopa pulaa. Työmahdollisuuksien löytäminen ja koulutuksen tarjoaminen nuorille on mielestäni keskeinen kysymys kaupungin tulevaisuuden kannalta, Kuittinen päättää. u PIKKUYRITTÄJÄT Yrittäjyyskasvatusta pilotoidaan Varkaudessa myös nuoremmassa ikäluokassa. Pikkuyrittäjät-ohjelma on alakouluille suunnattu 18 tunnin maksuton opinto-ohjelma, jossa lapset tutustuvat yrittäjyyteen ja perustavat 2-4 hengen ryhmissä oman Pikkuyrityksensä. Pikkuyrittäjien tavoitteena on yrittäjyyden ja yrittäjähengen pitkäjänteinen kehittäminen lasten kautta hauskalla ja kannustavalla tavalla. Toimintaa aloitellaa parhaillaan Waltterin koulussa, lisää tästä syksyn Navitas Newsissa! Antto Nissilä toimii yrittäjänä ja käy lukiota. Hän kannustaa myös muita nuoria yrittäjyyteen.
NAVITAS NEWS 1/2018 14 Jo 20 vuotta toiminut Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry on ollut mukana yli 2000 uuden yrityksen synnyssä. Vuonna 1998 toimintansa aloittaneen Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskuksen toimintaa on alusta asti ohjannut palo saada alueelle uusia yrityksiä ja yrittäjyyttä. Wäläkyn perustamisessa vahvasti mukana ollut ja ensimmäisenä toimitusjohtajana toiminut Jouko Laitinen kertoo, että lähtölaukaus uusyrityskeskusten perustamiselle tuli 80-luvun lopun telakkakriisistä. – Mallia haluttiin myös maakuntiin. Varkaudessa mukaan lähti heti alussa aktiivisesti 40 eri yritystä sekä kansanedustajana silloin toiminut Jorma Vokkolainen. Yritykset valmiita tukemaan Laitinen kertoo, että heti Wäläkyn alkuvaiheessa oli tärkeää saada mukaan suuryritykset. – Tavoitteena oli, ettei rahoitus tule pelkästään julkishallinnon varoista, vaan pyrimme kolmikantaiseen rahoitukseen, jossa ovat mukana valtio, kunnat ja yritykset. Siihen aikaan tunnettiin tietynlaista yhteiskuntavastuuta ja kaikki isot yritykset kokivat tärkeäksi asiaksi saada alueelle uusia yrittäjiä, jotka palvelisivat myös heidän alihankintaansa. Laitinen kuitenkin toteaa, että rahaa isompi asia hänestä on ollut se, että yritykset ovat olleet valmiita satsaamaan omaa osaamistaan aloittaviin yrittäjiin. – Sieltä on oltu valmiita antamaan tukea ja samalla on syntynyt hienoja verkostoja, jotka ovat koonneet yhteen sellaisia toimijoita, jotka eivät normaalisti olisi tavanneet missään muualla. Toiminnalle oli olemassa selkeä tilaus Wäläkyn toiminnan aloittamisen jälkeen myös lähikunnat lähtivät toimintaan mukaan nopealla aikataululla. Jo ensimmäisenä toimintavuotena Wäläkky oli mukana 25 uudessa yrityksessä, vaikka päätoiminen tekeminen aloitettiin kesäkuun alussa. Seuraavana vuonna määrä oli jo 62 ja vuonna 2017 118. Yhteensä 20 vuoden aikana Wäläkyn kautta on syntynyt 2164 uutta yritystä. Vuonna 2002 Wäläkyn toiminta laajeni RaJuPuSun suuntaan. Muutoinkin Wäläkyn toimintaa on alusta määritellyt yhteistyö eri tahojen kanssa ja vahva verkostoituminen. Yhteistyötahoja on löytynyt yrityssektorilta, julkishallinnosta ja lehdistönkin puolelta. – Wäläkyn toimintaan on alusta asti suhtauduttu yllättävän hyvin. Uusyrityskeskustoiminnalle oli selvästi tilausta ja olihan työttömyys 90-luvulla huikeissa lukemissa, Laitinen toteaa. Wäläkky on matalan kynnyksen paikka Wäläkky sai vahvan valtuutuksen toiminnalleen myös saavuttamistaan tuloksista, joita se on alusta asti mitannut tarkasti. – Toinen palkitseva tekijä on ollut hyvä asiakaspalaute. Wäläkystä on saatu sitä, mitä on tultu hakemaan ja olemme onnistuneet madaltamaan yrittäjyyteen liittyvää kynnystä. Myös yrittäjyyden taso on noussut, sillä joskus asiakkaan kanssa tullaan yhteisymmärrykseen siitä, ettei yrittäjyys hänen tapauksessaan ole järkevää tai kannattavaa. Wäläkyn kautta aloittaneiden yritysten eloonjäämisprosentti onkin korkea, yli 80 % yrityksistä on toiminnassa viiden vuoden jälkeen perustamisesta. – Tarvitsemme laadukasta pitkän uran omaavaa yritystoimintaa. Tarvitsemme mikroyrityksiä, mutta vain taivas on rajana yritysten koossa. Tärkeintä on pysyä ajan hermolla, sillä maailma muuttuu koko ajan, puheenjohtajana toimiva Aimo Aalto toteaa. Wäläkky haluaa jatkossakin olla paikka, jonne on matala kynnys tulla ja jonne kaikki ovat tervetulleita. – Meillä Varkaudessa kaikki yrityspalvelut löytyvät samasta talosta ja voimme palvella täällä kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa, Jouko Laitinen toteaa. ◦ perustettu 25.2.1998 ◦ palveluna yrittäjäksi aikovien ja alkavien yritysten neuvonta ◦ toiminta-alue: Varkaus, Leppävirta, Heinävesi, Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava ◦ yhdistyksellä kolme työntekijää ◦ yhdistyksellä 55 jäsentä, joista osa on mukana maksuttomassa asiantuntijaneuvonnassa ◦ asiakkaita 4987 vuoden 2017 loppuun mennessä ◦ asiakkaiden perustamia yrityksiä 2164 vuoden 2017 loppuun mennessä ◦ neuvonnassa asioi 222 ensikäyntiasiakasta vuonna 2017 ◦ asiakkaat perustivat 118 uutta yritystä vuonna 2017 ◦ rahoittajina kunnat 70 %, yritykset ja yhteisöt 15 %, asiantuntijapalvelut te-toimistoille 15 % Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry WÄLÄKKY AVAA UUSIA OVIA YRITTÄJYYDELLE Wäläkyn hallituksen puheenjohtaja Aimo Aalto, Wäläkyn ensimmäinen toimitusjohtaja Jouko Laitinen ja nykyinen toimitusjohtaja Piia Puotinen kertovat Wäläkyn palvelleen 5000 asiakasta 20 vuoden aikana. • Teksti ja kuva: Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry
NAVITAS NEWS 1/2018 15 Tarjoamme monipuoliset kokoustilamme yrityksesi käyttöön! Myös tarjoilut hoituvat kätevästi kauttamme. Varaukset: Navitas-info Puh. 040 736 3001 navitas@navitas.fi Supersonic, Steve’n’Seagulls, Kaija Koo, Laura Voutilainen, Irina ja Neljä Ruusua! SAMPEA JA SAMPPANJAA 10.-11.8.2018 www.sampeajasamppanjaa.fi
NAVITAS NEWS 1/2018 16 • Teksti: Eeva Lemiläinen, kuvat: Marita Vokkolainen & Marianne Lindroth Saimaan aallot loiskivat Varkauden rannoilla. Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi. Saimaalla on noin 14 000 saarta ja eniten rantaviivaa kaikista maailman järvistä. Wall Street Journal on listannut Saimaan maailman viiden kauneimman järven joukkoon vuonna 2014. Järvialueen ainutlaatuisuuteen perustuen Etelä-Savossa on käynnissä VisitSaimaa – Lakeland Finland -hanke, jossa myös Varkaus on mukana. Keskeisin tavoite on nostaa Saimaan alue merkittäväksi, kansainväliseksi matkailukohteeksi Lapin ja Helsingin rinnalle sekä kasvattaa Saimaan alueen matkailutuloa. Yhteismarkkinointia toteutetaan myös laajemman Lakeland-alueen; Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Visit Finlandin kanssa. Varkaudesta hankkeessa on mukana seitsemän matkailuyritystä, jotka pääsevät mukaan VisitSaimaa -verkoston markkinointitoimenpiteisiin. Sähköisten markkinointikampanjoiden lisäksi hankkeen edustajat markkinoivat Lake Saimaa -alueen palveluja ulkomaisilla messuilla, kuten China Road Show -kierroksella, ITB Asiassa, ITB Singaporessa, Berliinissä ja Milanossa. Matkanjärjestäjä- ja lehdistövierailuja toteutetaan ja tuotteistusyhteistyötä tehdään Suomeen suuntautuvien matkojen myyjien kanssa. Monia markkinointikeinoja osallistujayrityksille Pääosa markkinoinnista kohdistuu ulkomaille, mutta kotimaan toimenpiteitäkin on. Lake Saimaa -osasto oli Kotimaan matkailumessuilla huhtikuussa 2018. 100 syytä matkustaa kotimaassa -kesäkampanjassa Saimaa-kokonaisuus käsittää kymmenen kohdetta, joista kaksi on varkautelaista; Mekaanisen Musiikin Museo ja Iloa Naivistit Varkaudessa -näyttely. Saimaan alueen karttaesite on julkaistu keväällä ja kesäkuussa ilmestyy viime vuoden tapaan Helsingin Sanomien liitteenä Pure Saimaa -esite. Hankkeen toimesta tehdään yhteiseen markkinointikäyttöön sopivia videoita ja otetaan Lake Saimaa -brändiä viestittäviä valokuvia. Hankeyrityksille järjestetään koulutustilaisuuksia eri teemoilla, opastetaan tuotteistuksessa ja järjestetään tutustumismatkoja. Lisätietoja antaa: matkailukoordinaattori Eeva Lemiläinen, eeva.lemilainen@navitas.fi, 040 481 9511 Aallon harjalla Saimaalla, Varkaudessa Arkkitehtuurin ja matkailun ystäville suunnattu, valtakunnallinen visit.alvaraalto.fi -verkkopalvelu julkistetaan 24.5.2018. Se kokoaa yhteen ainutlaatuiset arkkitehtuurikohteet ja matkailupalvelut ympäri Suomen. Sivustolta tulee löytymään valikoima Alvar Aallon arkkitehtuurin parhaimmistoa ja laadukkaita matkailupalveluja, jotka muodostavat mielenkiintoisia Aalto-reittejä Suomessa. Tunnettujen klassikkorakennusten ja tuntemattomampien arkkitehtuurikohteiden lisäksi matkailija pääsee herkuttelemaan paikallisten luonto-, kulttuuri- ja ruokaelämysten äärelle. Varkaus on mukana visit.alvaraalto.fi -sivustolla 1 päivän ja 2 päivän tuotepaketeilla. Alvar Aalto oli A. Ahlström osakeyhtiön luottoarkkitehti. Hän aloitti Varkauden tehtaiden suunnittelijana 1930-luvun puolivälissä ja vaikutti tässä roolissa kymmenisen vuotta. Funktionalismin kärkijoukoissa vaikuttanut Alvar Aalto tähtäsi suunnittelullaan edistyksellisempään ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. 1940-luvulla tärkeäksi tavoitteeksi tuli myös jälleenrakentaminen ja sen järkevä toteuttaminen. Varkaudessa Aallon kynästä syntyi suunnitelmia niin teollisuusrakennuksia, asemakaavoja kuin tavallisten ihmisten koteja varten. Varkauden talotehtaasta valmistui satoja Aallon suunnittelemia tyyppitaloja ympäri Suomen. Oli myös useita suunnitelmia, jotka jäivät toteutumatta. Varkauden tuotepaketteihin sisältyy esittely Aallon vaikutuksesta Varkauden kaupunkisuunnitteluun. Tutustutaan Aallon pientalotuotantoon ja Varkauden Talotehtaan Aallon suunnitelmiin pohjautuviin tyyppitaloihin. Asiakkaat voivat valita kulkumuodoksi sähköalusristeilyn, Kalakukko-katujuna-ajelun, Seikkailubussin, linja-auton tai omatoimiselle kierrokselle polkupyörän. Lisäksi matkailija pääsee näkemään kaupungin muuta vanhaa rakennushistoriaa ja nähtävyyksiä, tutustumaan Saimaan järvialueen luontoon sekä maistelemaan paikkakunnan lähiruokaa; kirjolohta, sampea ja kaviaaria. VISIT SAIMAA -HANKE VAUHDITTAA SAIMAAN ALUEEN MARKKINOINTIA
NAVITAS NEWS 1/2018 17 VEKARA-VARKAUS VIE LUONTOON • Teksti: Heli Sutinen, kuva: Veini Suuronen 11.-17.6.2018 järjestettävä Vekara-Varkaus festivaaliviikko vie tänä vuonna lapset luontoon ja antaa puille puheenvuoron. Itä-Suomen suurin lasten kesätapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen ja värikkään ohjelmapaketin, jossa lukuisat yhdistykset, yritykset ja kaupungin yksiköt pääsevät tuomaan esiin omaa erikoisosaamistaan suurelle yleisölle lämminhenkisessä konseptissa. Lapset saavat kokeilla taitojaan työpajoissa, seikkailla ja kilpailla leikin kera. Vanhemmat ja isovanhemmat otetaan mukaan retkille ja ajeluille, konsertteihin ja näytöksiin. Luontoretkillä patikoidaan ja bussiretkillä tutustutaan tähtitieteeseen ja elämään maatilalla. Tarjolla on tilaisuuksia kokea unohtumattomia yhdessäolon hetkiä. Vekarakummi, taiteilija Mari Keski-Korsun kanssa lapset tutkailevat puita, oppivat eri puulajeista ja niiden terveysvaikutuksista. Festivaaliohjelma haluaa tuoda esille myötätunnon tärkeyttä ja tilaisuuksia sen kokemiseen niin ihmisten kuin luonnon välillä. Festivaalin tähtivierailuna nähdään Watti Walopää ja kadonnut hehku 2.0, joka tarjoaa klovneriaa, taikuutta ja jättimäisiä purkkapalloja. Esitys on Warkaus-salissa maanantaina 11.6. klo 18.00. u VEKARA-VARKAUS Vekara-Varkaus on lasten värikäs ja iloinen festivaaliviikko, joka tekee Varkautta tunnetuksi muualta tuleville ja edesauttaa varkautelaisia viihtymään kotikaupungissaan. Tutustu ohjelmistoon kotisivuilla: www.vekara-varkaus.fi tai hae käsiohjelma kirjastolta Sampea ja Samppanjaa -tapahtuma järjestetään 10.-11.8. Varkauden Itsenäisyydenpuistossa. Samalla juhlitaan festivaalin kymmenenvuotista taivalta. Navitas Kehitys Oy järjestää tapahtuman tänä vuonna kolmatta kertaa. SAMPEA JA SAMPPANJAA JUHLII PYÖREITÄ • Teksti: Marianne Lindroth, kuvat: Matti Tuovinen & Timo Heinonen Tapahtuma erottuu muista kesäfestivaaleista ainutlaatuisella ympäristöllään ja ilmapiirillään, sekä tietenkin kalaherkuilla. - Kyseessä on puistotapahtuma kauniissa paikassa veden äärellä. Ihmiset kokoontuvat tapahtumaamme kuuntelemaan musiikkia, seurustelemaan ja nauttimaan ruoasta sekä juomasta, kertoo Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen. Tänäkin vuonna tapahtumavieraita viihdyttää laaja kaarti Suomen eturivin artisteja. - Perjantaina 10. 8. lavalle nousevat monipuolinen coverbändi Supersonic, miljoonayleisön maailmalla kerännyt bluegrass-yhtye Steve’n’Seagulls sekä listahittejä tahkova Kaija Koo. Lauantaina 11.8. tapahtumassa nähdään vauhdikas shownainen Laura Voutilainen, kotimaisen poprockin kiintotähti Irina sekä popmusiikin ikoni Neljä Ruusua, Laitinen esittelee artistikaartia. Tapahtuman ruokatarjonta aiotaan tänä vuonna nostaa uudelle tasolle juhlavuoden kunniaksi. - Tapahtumasta voi nauttia joko kenttäalueella ruoka- ja juomakojuihin tutustuen tai Juhlateltassa, jossa maistellaan kaviaaria ja nautitaan lähialueen herkullisista raaka-aineista valmistettu illallinen. Lisätietoa tapahtumasta, juhlatelttapaketeista ja lipuista: www.sampejasamppanjaa.fi
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==